Haastattelu Jyrki Haapala / Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys 3/11/23

Haastattelu Jyrki Haapala / Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys 3/11/23

Jyrki Haapalan - Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys haastattelu 3/11/23

Jyrki, Sinulla on pitkä kokemus poliisin työstä?

    • Kyllä, ehdin toimia poliisina 39 vuotta jonka jälkeen olen toiminut Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistyksen puheenjohtajana.

Kertoisitko mistä yhdistyksessä on kysymys?

    • Yhdistys perustettiin Liikkuvan Poliisin lakkauttamisen, 2014, jälkeen tarkoituksena seurata Poliisin toimintaa uudessa tilanteessa esimerkiksi pääteillä, joilla poliisin suorittama oikea liikenteen valvonta päättyi lähes kokonaan.

    • Meillä ei ole sidonnaisuuksia politiikkaan, yhdistykseen kuuluu tosin kaksi kansanedustajaa.

Millaista toimintaa yhdistys harjoittaa?

    • Järjestämme seminaareja alan toimijoille, niitä on nyt järjestetty kaksi.

    • Teemme paljon tiedottamista, joka mielestämme aiemmin oli Traficomin alaisuudessa; olemme tähän mennessä tehneet kymmeniä lehdistötiedotteita, jotka ottavat kantaa liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyviin päätöksiin.

    • Tavoitteena on saada tiedotuksesta läpinäkyvää esimerkiksi liittyen uusiin lakeihin, #liikennepalvelulaki2018 ( taksilain muutokset ) sekä #tieliikennelaki2020.

    • Mielestämme valtakunnallinen tiedostus liikenneasioista puuttuu lähes kokonaan.

Miten koette poliisin roolin muuttuneen uudessa tilanteessa?

    • Poliisista on tullut pääsääntöisesti vain tehtävien suorittaja, ' keikkojen ' ajaja.

Mitä tarkoitatte tällä?

    • Poliisipartio odottaa hälytystehtävää jossain, saa hälytystehtävän joka tulee suorittaa, menee tapahtumapaikalle, - tekee tarvittavan työnsä, palaa tukikohtaan ja tekee raportin jonka jälkeen jää odottamaan uutta tehtävää, ' keikkaa '.

    • Koemme myös että poliisin itseohjautuvaa työajan käyttöä tulisi kehittää merkittävästi.

Anteeksi, mikä on tarkoitat ' itseohjautuvalla työajalla ' ?

    • Paikallispoliisin työajasta kuluu merkittävä määrä A ja B-hälytystehtävien hoitamiseen. Vuorokautiseen työaikaan kuuluu myös merkittävästi aikaa, jolloin poliisipartio voisi oma-aloitteisesti valvoa esim. liikennettä. Tätä toimintaa ei todellisuudessa juurikaan nähdä.

Miten edellä kaikki puhumamme vaikuttaa mielestäsi liikenneturvallisuuteen kun katsot sitä 39 vuoden poliisityö – kokemuksella?

    • Minua huolestuttaa mm. se, etteivät esimerkiksi kaikki liikenneonnettomuudet mahdollisesti kirjaudu tilastoihin.

Miksi näin voisi käydä?

    • Koska liikenteen turvallisuuden mittaamiseen ei ole kattavaa järjestelmää, mittarina ovat pääsääntöisesti vain kuolemat. Koen, että tällä tavoin on vaikeaa luoda toimivaa järjestelmää esim. liikenteenvalvonnan kehittämiseen, koska kuolemankolarit ovat vain pieni osa siitä todellisuudesta, mitä tieliikenteessä tapahtuu.

Mitä ajattelet Jyrki kansainvälisyydestä, voisiko Suomi hakea oppia muualta?

    • Kyllä, esimerkiksi Puolassa poliisipartiot järjestävät näkyviä ratsioita oman työvuoronsa aikana jolloin muut tielläliikkujat näkevät konkreettisesti, että liikennettä valvotaan. Vakavan rikollisuuden tutkinta perustuu laajaan kansainväliseen yhteistyöhön, mutta liikenteen valvonta tehdään kussakin Euroopan maassa omalla tavallaan. Hyviksi todetut liikenteenvalvonnan mallit eivät leviä edes Euroopan sisällä eri valtioihin.

Lopuksi kysyisin mitä olet mietä Heikki Mansikka – ahon väitöskirjasta liittyen poliisin organisaation toimintaan?

    • Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu virheiden myöntäminen. Meillä on 11 poliisilaitosta, joille myönnetyt rahat on vaikeaa saada riittämään, sillä poliisin hallinto on kasvanut niin paljon ja rahaa kuluu järjettömän paljon juuri hallintokulujen kattamiseen. Poliisin organisaatio rypee samojen ongelmien kanssa, kuten painivat juuri luodut hyvinvointialueet. Raha ei riitä normaaliin toimintaan, koska raskaan hallintokoneiston ylläpitäminen maksaa liian paljon. Mansikka-ahon väitöskirja todistaa myös sen, että jokainen poliisin hallinnon uudistus on heikentänyt poliisin toimintaa ja jokainen uusi hallintomalli on ollut edeltäjäänsä kalliimpi. Väitöskirja on hyvä, se keskittyy näiden asioiden selvittämiseen ja pohdiskeluun.

Toimittanut Mikko Kotikangas, Liikennesote